VETYTALOUS LUO KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA SUOMEEN – Kansallista vetyverkkoa suunnitellaan parhaillaan
Vetytalous luo Suomeen uusia investointeja ja työpaikkoja sekä parantaa energiaitsenäisyyttä. Vetymarkkinan keskiössä on kansallinen vetyverkko, jota
suunnitellaan parhaillaan. Kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid edistää nyt runkoverkon
suunnittelutyötä kartoittamalla alueellisia vedynsiirto- ja liityntätarpeita.
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, ja fossiilisista polttoaineista pyritään eroon muun muassa päästöttömällä sähköllä tuotetun vedyn
ja sen jatkojalosteiden avulla.
”Vetyä voidaan käyttää esimerkiksi teräs-, kemian- ja polttoaineteollisuudessa erilaisten jatkojalosteiden valmistuksessa. Vetyverkon avulla mahdollistamme vetytalouden syntyä ja yhdistämme vetytalouden toimijat”, kertoo Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki.
VETYVERKKOA SUUNNITELLAAN YHTEISTYÖSSÄ
Kansallisen vetyverkon ensimmäiset investointipäätökset on määrä tehdä lähivuosina, ja tavoitteena on, että laaja vetyinfrastruktuuri on valmis 2030-luvun
alkupuolella.
”Olemme tehneet jo pitkään suunnittelutyötä ja kartoittaneet konkreettisia
reittivaihtoehtoja maakuntien ja kuntien kanssa”, sanoo vetylaaksokehityksestä Gasgridilla vastaava yksikön päällikkö Heli Virkki.
”Koska iso osa tuulivoimahankkeista sijaitsee länsirannikolla ja suuri osa
Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy Etelä-Suomessa, vedyn siirtoverkko rakentuu ensin pääosin rannikkoalueelle”, Virkki jatkaa.
VETYTALOUS VOI TYÖLLISTÄÄ 100 000 IHMISTÄ
Vetytalous avaa kasvun mahdollisuuksia myös maakuntiin hajauttamalla
energiantuotantoa.
”Suomen kannattaa nyt olla aktiivinen vetykehityksessä, sillä maamme resurssit ovat huippuluokkaa. Kilpailukykyistä uusiutuvaa energiaa voidaan rakentaa runsaasti, meillä on vahvat sähköverkot sekä paljon biopohjaista hiilidioksidia, jota voidaan hyödyntää yhdessä vedyn kanssa mm. synteettisten polttoaineiden valmistukseen”, Kärki sanoo.
Suomeen voisi syntyä uusien teollisten investointien myötä erilaisia vetyyn
liittyviä arvoketjuja, jotka voivat työllistää jopa 100 000 ihmistä.
”Vetytalouden kehitykseen tarvitaan niin yrityksiä, kuntia kuin valtiotakin. Nyt onkin oikea aika kiinnostua vetytaloudesta”, Kärki sanoo.
SUOMESTA JOHTAVA VETYTALOUS
Kansallinen vetyverkko kytkeytyy myös Euroopan laajuiseen vetyputki infrastruktuuriin. Tämä edellyttää yhteistyötä vetymarkkinan kehityksessä erityisesti Itämeren alueella.
Suomi halutaan nostaa vetytalouden edelläkävijämaaksi, joka voi valmistaa jopa kymmenen prosenttia EU:n puhtaasta vedystä.
”Yli oman tarpeen tuotetun vedyn vienti tarjoaisi Suomelle talouskasvun
mahdollisuuden. Vetytalous koskettaa koko kansantaloutta ja siinä on potentiaalia luoda meille kestävää hyvinvointia”, Kärki korostaa.