KASVAVAN TURUN TULEVAISUUS ON VIHREÄ JA SININEN

Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palander kertoo, kuinka suureen suhteelliseen väkiluvun kasvuun varaudutaan ja mistä tekijöistä rakennetaan tulevaisuuden
taloudellista draivia. Kasvava Turku näkeekin tulevaisuuden muun muassa vihreässä siirtymässä ja sinisessä taloudessa.

Turun kaupunki on yksi kolmesta merkittävimmästä suomalaisesta talousveturista Helsingin ja Tampereen rinnalla. Kaupungin väkiluku on noussut yli 200 000:n ja Turun väestön on ennustettu kasvavan nykyisestä jopa 40-60 tuhannella asukkaalla tulevan 15 vuoden aikana. Tämän mittaluokan kasvu vaatii kaupunkisuunnittelulta ennakointia.

“Kasvamme suhteellisesti todella paljon. Siihen tarvitaan palveluita, kuten päiväkoteja, kouluja ja perusinfraa. Sen lisäksi panostamme merkittävästi kulttuuripuolen tarjontaan. Haetaan kokonaisvaltaista viihtyvyyttä, mutta myös mahdollistetaan
kasvu monella tavalla”, elinvoimajohtaja Vesa Palander sanoo.

Palander arvioi kaupungistumisen trendin jatkuvan. Samaan aikaan kunnille siirtyy yhä enemmän vastuuta. Kunnilla tulee olemaan näiden tekijöiden myötä merkittävä
rooli siinä, mihin suuntaan koko maa kehittyy. Ja kehitykselle tarvitaan suunnannäyttäjiä.

Kestävän kehityksen näkökulmasta Turku on Suomen kärkeä. Turku on pudottanut päästöjään jopa 75 prosenttia. Hiilineutraaliksi kaupunki tähtää vuoteen 2029 mennessä, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.

“Olemme lähteneet vihreässä siirtymässä kuskin paikalle näyttämään mallia, kuinka tätä tulee tehdä”, Palander toteaa.

Kyse ei ole pelkästään eettisistä tai ekologisista valinnoista, vaan myös taloudellisista.

“Elinkeinoelämän ja elinvoiman perspektiivistä tämä on tärkeä investointikohde. Puhtaasta energiasta haetaan taloudellista kasvua, uusia työpaikkoja ja vaurautta”, Palander sanoo.

Vihreän siirtymän ohella tärkeässä roolissa on niin kutsuttu sininen talous. Siniseen talouteen lukeutuu esimerkiksi levän tuotantoa elintarvikekäyttöön, tuulipuistoja
merellä tai digitalisaatiota satamissa. Kaikenlaista taloudellista toimintaa, joka kytkeytyy jollakin tapaa mereen kestävän kehityksen kautta.

Osansa Turun tulevaisuuden visiossa muodostaa myös teknologinen kehitys. Palanderin mukaan Turku tulee soveltamaan nykyteknologioita, kuten algoritmeja, koneoppimista ja tekoälyä yhä useammassa toiminnossaan.

Elinvoimajohtaja pitää hallinnon digitaalista tehostamista tärkeänä tulevaisuuden suuntana. Konkreettisimmillaan tämä näkyisi muun muassa työllisyyspalveluiden kehittämisessä hieman Tinderiä muistuttavaksi.

“Voisimme kaivaa esille työnhakijan osaamisen sekä työn tarjonnan automaattisesti ja luoda näistä ‘matcheja’. Lisäksi esimerkiksi starttirahat ja vastaavat päätökset voitaisiin valmistella automaattisesti. Jos tekoäly on koulutettu lainsäädännöllä, se ei tee inhimillisiä virheitä.”

Digihankkeita aiotaan edistää muun muassa reverse pitching -tapahtumalla, jossa haetaan ammattilaisia ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Toiminta-ajatus tiivistyy fraasissa “think big, start small, scale fast”.

Palander näkee, että jos palveluja saadaan tehostettua muun muassa digitaalisin keinoin, rahaa riittää olen naisiin palveluihin. Elinvoimajohtaja näkee tarpeelliseksi myös palveluiden kriittisen tarkastelun.

“Pitää miettiä, mitä teemme itse, mitä alihankitaan tai tehdään yhteistyössä.
Palveluverkkoa pitäisi koko ajan pystyä kyseenalaistamaan terveen rationaalisesti ja arvioimaan objektiivisesti”, Palander toteaa.